Oi, mikä ihana loma meillä olikaan Kööpenhaminassa! Kolme täyttä päivää ja kaksi yötä ystävän kanssa oli niin täynnä mukavia hetkiä, keskusteluita ja naurua, että tuntui pidemmältäkin lomalta. Kööpenhamina oli muistojenikin mukaan viehättävä kaupunki (siellä sentään kaksi kertaa 80-luvulla käyneenä), mutta se olikin vielä aurinkoisempi, hauskempi ja rennompi paikka kuin muistinkaan.
Kööpenhaminassa asuva pikkuserkkuni vinkkasi meitä mielettömän upeista kauppahalleista. Torvehallerne on kuin kaksi Helsingin kauppahallia, joiden välissä on torikojuja ja pieniä viinibaareja. Ja nolottaa heti, kun vertaan sitä suomalaiseen kauppahalliin, sillä tunnelma täällä oli aivan toista luokkaa. Ihmiset olivat iloisia ja rentoja ja selvästi nauttimassa elämästään, sen sijaan että suorittaisivat kiireisesti ostoksiaan. Ja mikä oli nauttiessa, kun ostosten lomassa oli mahdollisuus pysähtyä roseeviinilasilliselle, tai suklaamaistiaisille tai vaikkapa lounaalle johonkin lukuisista pienistä ravintoloista.
Äitejä ja isiä oli paljon liikkeellä vaunujen tai rattaiden kanssa, ja itse ilman lapsia lomailleena vaikutti siltä, että perheetkin olivat leppoisalla tuulella. Olisi kiva ajatella, että olisin itse pystynyt samanlaiseen rentoon suhtautumiseen lasten kanssa liikkuessani.
Kööpenhaminalaiset viettävät uudessa kauppahallissaan aikaa viikonloppuisin ja monella on omat suosikkiputiikkinsa, joista he tekevät ostoksensa. Olimme aivan ihastuneita, kun pikkuserkkuni kertoi heilläkin olevan suosikki liha- ja teekauppansa. Itsehän juoksen lähinnä Prisman hyllyltä toiselle, joten se tuntui hyvin eksoottiselta ajatukselta. Näistä kauppahalleista olisi löytynyt lihan ja teen lisäksi ainakin suklaata, leivonnaisia, leipää, luomuvartalovoiteita, yrttejä, hedelmiä, vihanneksia ja kotimaisia (tanskalaisia) mansikoita. Luonnonmukaisuus tuntui olevan tärkeä arvo miltei joka myymälässä.
Paikallinen oppaamme kertoi myös, että vaikka Köpis on kallis kaupunki, kaksi asiaa siellä on halpaa, nimittäin kukat ja alkoholi. Kukkia emme halunneet viedä lentokoneeseen, joten nautimmekin sitten hyvillä mielin keskipäivän roseet ja lasilliset todella maistuvien tapaksien kanssa.
Tapa del Toron lisäksi kauppahallissa oli tarjolla ainakin sushia, italialaista ja paleoruokavalioon sopivaa ruokaa (Siis miten siistiä!, huudahtelin tuon tuostakin). Monella ravintolalla oli aurinkoiset terassit, joilla olisi voinut viihtyä pidempäänkin. Huomionarvoista oli mielestäni sekin, että tanskalaiset eivät tarvitse terassiensa ympärille aitoja ja varoituksia anniskelualueesta. Onkohan siis mahdollista nauttia viinistä tai oluesta ilman välitöntä alkoholisoitumisen vaaraa?
Torvehallerna on kävelymatkan päässä Strögetiltä, joka on Euroopan pisimpiä kävelykatuja. Itse asiassa kaikki tuntuu olevan kävelymatkan etäisyydellä, sillä emme tarvinneet bussia tai taksia missään vaiheessa lomaamme. Pyöräilyhän on Köpiksessa valtavan suosittua, mutta se vaatii myös paikallisten liikennetapojen tuntemista, joten jätimme sen sovinnolla paikallisille.
Kaupunki oli niin positiivinen kokemus, että suunnittelimme heti uutta reissua, johon voisimme ottaa puolisot tai perheet mukaan. Myös kerrottavaa ja kuvia jäi vielä toiseen postaukseen. Nyt jätän teidät näiden herkullisten tapaksien seuraan.
Ihanaa kevätjuhlaviikonloppua kaikille!
Terveisin,
Anna