Ihanaa ystävänpäivää!

Tällä viikolla perjantai on eteläisessä Suomessa monella lailla odotettu. Ensinnäkin tietysti on tämä ystävänpäivä, jota tulee asiaankuuluvalla arvokkuudella viettää. Toisekseen odotettu talviloma alkaa. Meille ystävänpäivään ei liity erityisiä perinteitä emmekä sitä varsinaisesti juhlista, ellei pinkin kynsilakan käyttämistä lasketa. Lapset toki tekevät ja saavat erinäisen määrän mukavia ystävänpäivätervehdyksiä, kuten Ykkösen Kummitädin lähettämän makoisan yllätyksen. Ostin heille myös sydänaiheiset tikkarit, jotka saavat lohdutukseksi, kun vanhemmat lähtevät pitkästä aikaa kahdestaan kaupungille syömään. Onko muuten muillakin niin, että lapset eivät ole varsinaisesti innoissaan siitä, että vanhemmat lähtevät viettämään aikaa kahdestaan? Vai enkö vain ole osannut esittää asiaa heille oikein? 

Ystävänpäiväteemaan sopivat väriltään myös mun uudet jumppakengät. Eilisessä pilateksessa niitä ei varsinaisesti tarvittu, mutta onhan se kiva kävellä pukuhuoneesta saliin näteissä tossuissa, eikö? Olin jo kauan haaveillut uusista salikengistä, ja kun vihdoin väri ja koko natsasivat, oli ne pakko ostaa. Olisivat toki voineet suuremmassakin alessa olla, mutta meneehän isompaan (42) kenkään enemmän materiaaliakin, joten on kai se isompi hintakin sitten ymmärrettävä. 

Talviloma on siis alkamassa ja meillä siihen kuuluu ystävien tapaamista, mitä olemme kaikki kovasti odottaneet. Olen pyrkinyt ja onnistunut suojelemaan viikon töiltä, joten aikaa riittää moneen mukavaan. Lomaan kuuluu myös Tukholman risteily, jonka odotukseen lapset tekivät tuttuun tapaansa aamukamman. Aamuja on niin vähän jäljellä, että Kakkosella tuntuu ihan henki salpautuvan jännityksestä. Suunnitelmissa on pitkästä aikaa vierailu Junibackeniin ja ensimmäistä kertaa perheellä ABBA-museoon. Katsotaan, miten sen ABBA-museon käy, syksyllä käydessämme jonot olivat melkoiset. Museo sinällään on tosi kiva, etenkin jos on katsonut Mamma Mia -elokuvan noin 114 kertaa niin kuin meidän lapset. Hitokseen kiva reissu varmasti tulossa!

Onnellista ystävänpäivää ja mahtavaa talvilomaa niille, joilla sellainen on!

Happy Valentine's day!

Terveisin,

Anna

DIY korkkiboxi ja arvonta

Suureen kevätsiivoon liittyen olen nyt myös pakannut kirkasvalolampun laatikkoonsa ja jättänyt sen lojumaan näkösälle sillä ajatuksella, että mieheni sen siitä toimittaa kellariin säilöön. Huomaatte, että olen oikein toimelias. Sisustusesineetkin vaihtavat paikkaa. Tämä korkkilaatikko saa olla vielä hetken, vaikkakin itse liitän sen enemmän uuteen vuoteen ja talveen. Olen kerännyt alalaatikkoon kuohuviinipullon korkkeja ja niitä metallikehikkoja ja suunnitelmissa on pientä askartelua. Kehikko servettiin voisi tosin olla ilmiselvä ja kiireiselle sopiva ratkaisu, mutta pyrin olemaan vetoamatta kiireeseen, se on niin passé, joten ehkäpä innostuessani lisään jotain keväistä matkan varrella.

Korkkilaatikot syntyvät muuten näppärästi, etenkin jos on jo ennakoinut ja kerännyt korkit valmiiksi. Korkkeja voi löytää hyvin vaikka Fidasta tai Toriltakin. Valmistus on tosi helppoa, lähinnä pitää varmistaa, etteivät lapset pääse käsiksi maaleihin ja pensseleihin. Puinen laatikko on saanut ohuelti ensi mustaa, sitten valkoista maalia, hyvin vapaaseen shabby chic -tyyliin. Maalin kuivumisen jälkeen pintaa on hiukan hiottu hiekkapaperilla niin pinnasta saatiin kuluneen näköinen. Korkit on myös viimeistelty valkoisella maalilla. Kannattaa käyttää miltei kuivaa pensseliä niin maalia ei tule liikaa. 

Nainen Talossa -blogissa on muuten meneillään kiva Lekmer-arvonta. Mä olin kuullut sieltä täältä Lekmeristä mutta olettanut, että kyseessä on vain lelukauppa. Ilokseni huomaan, että siellä on vaikka mitä muutakin. Lekmer.fi-verkkokaupasta  saa myös ne välikausihaalarit ja käsineet, mitä meillä ainakin seuraavaksi aletaan miettiä. 

Onnea ja iloa päivääsi!

Terveisin,

Anna

Top 5! Kukapa ei listoja rakastaisi?

Ihana ja hauska Nainen Talossa listasi viime viikolla omat Top 5 -listansa muun muassa kaupungeista ja lemppariruoasta ja heitti ilmoille haasteen tehdä omat top vitosensa. Listat on niin sytyttäviä, että lähdin heti hahmottelemaan omiani. 

Top 5 kaupungit

1) Pariisi. No hei, rakkauden kaupunki. Koskettaa joka kerta. Toimii sinkkujen ja dinkkujen lisäksi myös perheillä.
2) Nizza. Rantaelämää ja kaupunkilomaa. What else is there?
3) Cannes. Miten niin tykkään Ranskasta? Kapeat, mutta upeat ja siistit hiekkarannat, poskettoman kokoisia aluksia, lämmin meri, aurinko ja taivaallista ruokaa.
3) Lontoo. Tyypin kanssa reissussa nähtiin Coldplay Emirates Stadiumilla, Davis Suchet Long Day's Journey into Nightin pääosassa (viime joulukuussa romahtaneessa) Apollo-teatterissa ja nautittiin paikallisen kaverin kanssa Pimm'siä pubissa.
4) Bilbao & San Sebastian. Ennen kuin omin silmin näin, en uskonut, että kukaan asuu niin kauniissa paikassa kuin San Sebastian. En ehkä vieläkään usko. Tapakset eli pinxos aivan ihania, puhumattakaan churroista, joita syötiin tietty suklaakastikkeen kanssa. Rauhallinen ja mukava kaupunkikohde tyttökaverin kanssa.
5) Tallinna. Helppo, nopea ja edullinen pako arjesta. Kun vuoteen ei raspaa kantapäitään, on täysin ansainnut tyttöjen day spa -loman. IT-lomien (irti tissistä, ja kyllä, olet oikeutettu IT-lomaan vielä vuosia irrottautumisen jälkeen mikäli et ole tapahtumahetkellä ollut tietoinen oikeudestasi ko. lomaan) ikimuistoinen kohde.

Top 5 leffat & tv-sarjat 2010-luvulla

1) Midnight in Paris. Nopein ja edullisin tapa viettää ilta Pariisissa.
2) Mad Men. Jos haluat viiteryhmän, jonka kanssa viettää kosteita lounaita. Viskipaukku sopii kokoukseen kuin kokoukseen.
3) Ensisilmäyksellä eli How I Met Your Mother. Henkilöhahmot eivät ehkä niin symppiksiä kuin Frendeissä, mutta hei, kuka olisikaan? Huumori mustempaa, terävämpää ja monet jutut avautuvat vain, jos olet seurannut sarjaa alusta saakka. Legendary.
4) Crazy Stupid Love. Koskettava tarina + Ryan Goslingin Dirty Dancing -kohtaus. Pakko nähdä.
5) Good Wife. Nainen palaa kotiäitivuosien jälkeen työelämään. Jännä, että tämä koskettaa ;)

Top 5 aina (jää)kaapissa

1) Jälkiuunileipää. Siinähän ei ole lainkaan vehnää ja se vain paranee ikääntyessään.
2) Pestoa. Jälkiuunileivän tai pastan kanssa se on jo ateria, josta lapsetkin tykkää.
3) Vuohenjuustoa. Jälkiuunileivän ja peston kanssa meillä on jo juhla-ateria. Ainakin niinä päivinä kun syön yksin lounasta.
4) Maustamatonta Yosa-jogurttia. Vaatii hiukan tottumista, mutta on jo korvaamaton osa mun aamiaista.
5) Itse tehtyä mysliä. Niin paljon parempaa kuin kaupan ja saa juuri niin tuoretta kuin haluaa!

Top 3 urheilulajit (Tarviiks olla viisi, jos kolme ensimmäistä on tosi, tosi tykättyjä?)

1) Astangajooga. Joogatunnin jälkeinen hyvä olo on parasta huumetta.
2) Pilates. Meditatiivisen rauhoittavaa kiireiselle mielelle, mutta pitää myös rangan liikkuvana.
3) Laskettelu. Tähän mennessä vasta häivähdyksiä siitä, mitä se voisi olla. Etelä-Suomen talvet ja vapaa-aikakonsultit yrittävät rajoittaa, mutta ei anneta sen haitata! Arvatkaa muuten olenko jumissa viikonlopun laskettelu+jooga-yhdistelmän jälkeen? Voi olla, että venyttely unohtui tällä kertaa.

Olisi hauskaa nähdä teidän Top 5-listojanne näistä tai muista aiheista joko kommenteissa tai omissa blogeissanne. Tiedän parin lukijan olevan melkoisia listausvelhoja!

Terveisin,

Anna

And one for the road:

Top 5 affirmations

1) Life loves you.
2) All is well.
3) I do not allow fear to rule my life. I let go of all expectations.
4) I deserve the best and I accept the best now.
5) Filling my mind with pleasant thoughts is the quickest road to health.

You can find more affirmations for example in Louise Hay's page.

Have a lovely day,

Anna

Lumi suli, kevät tuli?

Talvi näyttäisi nyt toistaiseksi väistyvän, jos sulaneesta lumesta mitään voi päätellä. Aloitinkin saman tien kevätvalmistelut kotona ja olen ollut erinomaisen aikaansaava. Tähän mennessä olen

• riisunut, pessyt ja arkistoinut tummat talviverhot. 
• ostanut kauppareissulla suosikkivärisiä tulppaaneita. Hankin kerralla vähän enemmän niin niistä on vielä enemmän iloa!
• vienyt rahapuun biojätteeseen. Tämä ei siis ole mun joka keväinen riitti, vaan liittyy lähinnä mun huonekasvien alhaiseen elinajanodotteeseen. Ihme, että jaksoi näinkin monta vuotta hengissä.
• harkinnut josko on jo viininpäivänseisauksen aika. Viinipäivänseisaus on siis se päivä, jolloin keväisin vaihdetaan punaviini valkoviiniin ja syksyisin valkoviini punaviiniin. Päädyin harkinta-aikaan, jolloin molempien käyttö on sallittua. Lopullinen viinipäivänseisaus on varmaankin sitten maaliskuussa - onhan se ensimmäinen kevätkuukausi ja ansaitsee merkkipäivänsä.

Muut kevätpuuhat liittyvät lähinnä kevätmuotiin ja kutsuiluun ja keittiöpuutarhan perustamis-oppaisiin. Keittiöpuutarhan perustamisessa olen käynyt tähän mennessä läpi vaiheet, jotka kohdennan puolisolleni. Tiedättehän, raskaan kaivamisen ja kehikoiden rakentamisen. Kevätmuoti sen sijaan on tänä vuonna mahdollisimman helppoa, vaihtaa vain mustan valkoiseen tai jos ei halua luopua mustasta, vaihtaa vain mallin väljempään ja kevyempään.

Meillä oli viikonloppuna ystäviä kylässä ja sen on aina yhtä mukavaa. Teen usein iltatöitä, joten nämä kyläilyt pitää merkitä kalenteriin jo varsin aikaisin. Silloin toisaalta on mitä odottaa. Sain vähän aikaa sitten kutsuilla todella hyvää mutakakkua, joka oli kaiken lisäksi vehnätöntä, joten tein sitä heti tilaisuuden tullen. Vispasin sen kaveriksi vielä maidottoman vaahdon, jonka maustoin vaniljasokerilla. Älyttömän hyvää! Alkuperäinen ohje, jota tällä kertaa noudatin pilkuntarkasti, on Suolaa&Pippuria-blogista. 

Aurinkoisia päiviä! Life is good!

Terveisin,

Anna

Hopealusikka puussa -blogin juhla-arvonta

Hopealusikka puussa -blogissa on meneillään ihana arvonta, jossa voittaja saa 30 euron arvoisen lahjakortin korujen maailmaan Vernada-verkkokauppaan. Mä en ollut koskaan törmännyt näihin koruihin, mutta nämä iskivät heti johonkin oikeaan kohtaan minussa. Rakastan kaikkia tekstejä sekä sisustuksessa että koruissa ja löysin näistäkin heti koskettavia lauseita, joista "never give up" ja "rock my world" ovat suosikkejani näin ensitutustumisen jälkeen. Voi olla, että tuossa puodissa menee hetki ihastellessa ennen kuin osaa tehdä oman valintansa. 

Anne Vuorelan Vernada-mallistot löytyvät linkistä Vernada-puoti (www.vernada-puoti.fi). 

Iloa päivään ja onnea arvontaan!

Terveisin,

Anna

Matkakuumeilua ja hiukan Pariisin Disneylandia

Sleeping Beauty Castle, Disneyland Paris

Uuh, mikä matkakuume! Matkatoimistoilta kotimaasta ja Norjasta tulee kilvan kiinnostavia uutiskirjetarjouksia lennoista ja matkapaketeista talveksi ja tulevaksi kevääksi ja mun matkahammasta vaan kolottaa kahta kauheammin. Ongelmahan (siis haaste tietenkin, ei ongelma) tämä ei olisi, jos käytettävissä olisi rajattomasti a) aikaa ja b) rahaa. Nämä vain harvoin tulevat ihmiselle yhtäaikaisesti. 

Tässä vielä tämän vuoden puolella haluaisin lomailla a) perheellä auringossa, b) perheellä rinteessä, c) tyttöporukalla kaupunkikohteessa,  d) tyttöporukalla rinteessä ja e) miehen kanssa Lontoossa / Pariisissa / Barcelonassa. Lista on pitkähkö ja rajauksia kohteisiin ja osallistujiin on tehtävä. Käyköhän muillekin äideille niin, että useimmiten päätös osuu matkaan perheen kanssa? Meillä ainakin. Ja mukavaahan se on. Hienoja kohteita, joissa on mukava kulkea lastenkin kanssa on niin paljon. Matkakuumeilun ensi vaiheessa usein auttaa, kun muistelee edellisiä kivoja reissuja.

Hotel New York

Yksi meidän perheen suosikkikohde on Pariisi ja siellä Disneyland Paris. Luin ensimmäisenä kielenä koulussa ranskaa ja siitä syntyi rakkaus Ranskaan. Lähinnä maahan, ei niinkään kieleen. Kahdentoista vuoden opiskelun jälkeen osaan kertoa lähinnä sen, onko kissa puussa, pöydän alla vai tuolin päällä. No joo, ehkä tämä oli hiukan karrikoitua, sillä myös majoittuminen, ruokailu ja liikennöinti on tähän onnistunut ranskallani oikein hyvin. Pariisi on tosin muuttunut paljon siitä, kun siellä asuin ja työskentelin vuosia sitten. Nyt myös englannilla pärjää, jopa metrolippua ostaessa. Kaikenlaista.

Disneyland on lapsiperheelle mahdollisimman helppo kohde. Siellä on nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille, siis myös aikuisille. Puistoja on nykyään kaksi, Disneyland Parc ja Walt Disney Studios Parc. Puistoihin tutustumiseen ja niistä täysillä nauttimiseen kannattaa varata vähintään kaksi (mieluummin useampia) päivää. Me ollaan ratkaistu tämä yöpymällä alueen hotelleissa, joissa lapset on otettu hyvin huomioon. Näin olemme voineet nauttia Disney-hahmoista ja laitteista eli attractioneista aamusta saakka.  

Jouluna katselimme lasten kanssa videoita Disneylandin joulunajasta ja olimme niin myytyjä, että miltei varasimme matkan jo seuraavaksi jouluksi. Voin kuvitella miedät luistelemassa hotellin New Yorkin edustalla! Ehkä Pariisin ilmasto on kuitenkin miellyttävämpi johonkin muuhun vuodenaikaan. Sesongin ulkopuolella hintataso sekä vierasmäärät ovat alhaisempia, jolloin puistossa on huomattavasti mukavampaa liikkua eikä laitteisiin tarvitse jonotella niin pitkään.

Disneylandista menee muuten paikallisjuna Pariisiin reilussa puolessa tunnissa, joten kulttuuria ja shoppailuakin voi liittää lomaansa. Muutamassa minuutissa pääsee junalla La Vallée Villageen, joka on täynnä outlet- ja muita kivoja liikkeitä. Viimeksi löysin sieltä i-ha-nan Desigualin takin, joka saa aina kehuja näyttäytyessään. Sekin on muuten muuttunut vuosien aikana, että ostoskeskuksissa ei enää tupakoida sisällä. En muista, kumpi enemmän minua enemmän hämmensi, tupakoinnin salliminen sisätiloissa vaiko lopulta sen kieltäminen. Lapsimyönteiseempään suuntaan ainakin mennään sielläkin!

Miinuspuolia Pariisin Disneylandissa on oikeastaan vain kaksi, korkea hintataso ja ravintoloiden ruokavalikoima, joka koostuu lähinnä valkoisesta leivästä, croissanteista, suklaapullista, ranskalaisista ja limsasta. Mutta jos kestät muutaman päivän ilman tuoreita vihanneksia ja hedelmiä ja olet varautunut rahanmenoon, on Disneyland ikimuistoinen kohde. Annan mielelläni vinkkejä, jos matkakuumeesi suuntautuu Pariisin Disneylandiin.

Bonne journée!

Life loves you!

Terveisin,

Anna

Korvensuun 3 tapaa estää flunssaan sairastuminen

Vau, mikä viikko takana! Mielettömän kivan me&i-kick off viikonlopun jälkeen meinasi flunssa iskeä sopivasti talven kiireisimpään aikaan kevätmalliston julkaisuviikolle. Mun etelä-pohjalaisen mummani paras neuvo kautta aikojen on ollut "kun päättää ettei sairastu, ei sairastu" (myös "viisas ei pety" on hänen neuvoistaan tutuimpia, mutta siitä neuvosta pyrin pysymään loitolla, lähinnä siksi, että se sotii vahvasti onnellisuusprojektiani vastaan) ja koska tässä vaiheessa aikaa sairastamiselle ei ollut, päätin ottaa kovat keinot käyttöön. 

Ensimmäinen keino taistella flunssa taka-alalle on asenne. Päätin heti, että tämä tauti päästää minut vähällä ja asetin toipumiselle takarajan. Tiedättehän, kun ajattelee saavansa hyvää, se yleensä ottaen tapahtuu. Sama pätee toisinkin päin. Kun odottaa vuosisadan flunssaa, sen varmasti jostakin löytää. Ympäröin siis itseni mahdollisimman positiivisilla asioilla ja odotuksilla tulevasta talvesta. Ja tiedän toki kolmen lapsen äitinä, että ei se aina ole helppoa eikä sujuvaa. On helppoa murehtia lasten mahdollista tautikierrettä. Positiivinen asenne vaatiikin tietoisuutta omista ajatuksista ja tahdonvoimaa valita se hyvä, mukava tai iloinen ajatus surkean, surullisen tai vihaisen sijasta.  

Tervehtymistä otin tukemaan vahvistavat ajatukset eli affirmaatiot. Tutustuin syksyllä Louise L. Hayn You can heal your life -kirjaan, jossa käsitellään sitä, mistä erilaiset epämukavat tilat ja taudit syntyvät. Hayn kirjoja on suomennettukin, joten jos haluat oppia lisää siitä, miten omilla ajatuksilla voi vahvistaa omaa terveyttä, niitä kannattaa hakea kirjastosta ensi alkuun. Hayn ajatus on, että jokaisen taudin taustalla on tietty syy, joka pohjimmiltaan juontuu kahdesta asiasta, pelosta tai vihasta. Flunssa on Hayn mukaan vastine massanegatiivisuuteen ja uskomuksiin sekä tilastojen pelkoon. Tämä tuntuu jotenkin järkeenkäyvältä. Tammikuussa lapsiperheissä usein pyörii monenlaisia pöpöjä ja media rummuttaa tulevia influenssa- ja vatsatautiepidemioita ja kellottaa niitä reaaliaikaisesti. Eipä ihme, että siihen menee mukaan ja alkaa tiedostamattaa odottaa omaa vääjäämätöntä vuoroaan. 

Hay tarjoaa affirmaation, jolla suojautua flunssalta. Suomeksi ajatus menee suurin piirtein näin: "En ole sidottu muiden uskomuksiin tai kalenteriin. Olen vapaa kaikesta vaikutusvallasta." Muutaman kerran päivässä näin todettuani tunsin todella, että en ole sidoksissa muiden odotuksiin ja pelkoihin tulevista flunssista tai niiden kestosta tai rajuudesta. Uskomattoman vapauttavaa!

Koska en halunnut jättää mitään sattuman varaan, lisäsin ruokavaliooni tulehdusta vähentäviä ja terveyttä edistäviä superfoodeja. Join pakuriteetä useamman kupillisen päivässä hunajan kanssa ja lisäsin Puhdistamon Luomu amla-uutejauhoa aamumysliin ja mustikoihin. Amla-marjassa on valtavasti C-vitamiinia, jonka tehoon flunssan lyhentämisessä monet uskovat. Pakuritee on ollut luottotuote koko sen ajan, jonka olen yrittäjänä toiminut (kotiäiti tai yrittäjä, ei suurta väliä, kumpikin ymmärtää, että sairastaa ei voi). Uskon, että syksyn sairastamattomuus on pitkälti pakuriteen ja riittävän C-vitamiinin ansiota. 

Tietenkin näitä on hankala todistaa suuntaan tai toiseen, mutta tärkeämpää onkin ehkä se, että kokee voivansa itse vaikuttaa omaan terveyteensä. Kun kokee olevansa tekijä eikä olosuhteiden uhri, on jo lähtökohtaisesti lähempänä onnistumista.

Terveyttä viikkoon! Life supports you!

Terveisin,

Anna

Miksi rakastan talvea (Ja miksi sinäkin voit!)

Aloitetaanko niillä ilmiselvällä syyllä ensin? Eli lumella. Mulle lumi tuo talven ja talvi lumen, tosin tänä vuonna saatiin hetki pidätellä hengitystämme. Olen muuten päässyt siihen ikään, jossa muistellaan omaa lapsuutta, tässä tapauksessa lapsuuden talvia. Yritin lapsille selittää, kuinka oli niin kylmä, että sieraimet jäätyivät kiinni ja hiuksista ja kaulahuivista muodostui lumoava huuraparta. En usko, että ymmärsivät.

Anyways, lumi on tärkein syy, miksi rakastan talvea. Se on paitsi kaunista, myös monipuolista. Eikä lumisista talvilajeista nauttiakseen tarvitse olla erityisen liikunnallinenkaan, aloittaa voi vaikka liukurilla tai lumilapiolla. Lumienkelikin on skaalan helpommasta päästä (kaverin voi ottaa mukaan, jos epäilee ettei omin voimin pääsekään takaisin ylös). Tosin pidemmän päälle lajimäärän lisääminen tuo lisää iloa. Meidän perheessä ollaan siinä onnellisessa vaiheessa, että kaikki lapset saadaan laskettelusuksille ja osa pääsee jo omatoimisesti sekä rinnettä alas että ylös. 

Fanaattisinkin talveninhoaja varmasti myöntää, että lumi tuo vaihtelua ja valoa pimeään vuodenaikaan. Kaikki lapsia kotona hiukankaan pidempään hoitaneet tietävät eron lumisella talvella ja kuraisella talvella. (En kerro, jos ette tiedä. Se on vain koettava.) Kuraisen talven jälkeen ymmärtää taas hiukan paremmin keski-eurooppalaisia perheitä, joissa ulkoillaan vain kuivalla, lämpimällä säällä.

Talvipukeutuminen on toinen syy rakastaa talvea. Miten mukavaa on hiippailla joogahousuissa ja mummun kutomissa villasukissa (kiitos etäpäivät!). Villasukat muuten rakastaa joogahousuja, pitkät resorit on niin tehty pitkiä villasukkia varten. Tänä syksynä koin olevani uusien lasketteluhousujen arvoinen (no oli ne alessa, mitä se kertoo?), joten joogahousut+villasukat-setti alla pärjään nyt ulkonakin pidempään. Tai pärjäsin niillä vanhoillakin, mutta ne oli ostettu noin vuonna 1994, jolloin oli muotia käyttää aivan liian isoja vaatteita ja olivat alunperinkin monta kokoa liian suuret. Eli downshiftasin… eikun downgreidasin… siis sijoitin pienempiin. 

Mutta jos lumilajit eivät innosta ja töissäkin on tiukka "no woolen stockings policy" niin onneksi meillä on vielä talviherkut. Laskiaispullakausi on kuuleman mukaan käynnistynyt, eikä ihme. Itse olen Pavlovin koirana miettinyt erilaisia laskiaispullatäytteitä (molempia mulle) ensimmäisestä aurinkoisesta talvipäivästä lähtien. Runebergintortut, -muffinsit ja -kakut sopivat myös, ja erityisesti, sisäilijälle. Lätyt, pannari ja köyhät ritarit uppoavat vauhdilla nälkäisiin mäenlaskijoihin. Eikä mäkeäkään tarvitse välttämättä laskea, jos on päässyt pukemaan ja riisumaan reippaat mäenlaskijat, kyllä siinä aina muutama sata kaloria kuluu. Lisäksi voi hakea inspiraatioita Suomen ulkopuolelta ja viettää talvea puolalaiseen tyyliin eli munkkeja ahmien! 

Talvessa on vielä, kaiken lumen, talviurheilun ja hiilariherkkujen lisäksi, sekin rakastettava piirre, että valo lisääntyy. Aurinko paistaa joka päivä pidempään ja korkeammalta, ja kauniista kirpakoista ulkoilukeleistä saa nauttia sitäkin enemmän. Aurinkoinen talvipäivä on siitäkin niin upea, että se on täynnä lupauksia tulevasta keväästä ja kesästä, siitä, että tässä toden totta mennään parempaan suuntaan.

Aurinkoista talvipäivää!

Life loves you!

Anna

Odotettu ensilumi

Tuli se talvi lopulta myös tänne Etelä-Suomeen. Lunta satoi lauantaina ainakin sentin! Olimme Kakkosen ja Kolmosen kanssa kolmestaan kaupungissa, kun Ykkönen pääsi isän kanssa kovasti odottamalleen yliyönmökkireissulle Solsidaniin. Korvensuu 1919 muutti loppukeväästä Solsidaniin, aina aurinkoiselle tontille, jossa on se ihana vanha omenapuu, marjapensaat ja mahdollisuus toteuttaa monenlaisia rakennus-, sisustus- ja DIY-unelmia. Solsidanissa on toistaiseksi pienen pieni, hyvin shabby chic-tyylinen mökki, joka nyt siis todettiin oikein riittäväksi yöpymispaikaksi myös pakkassäällä. Tosin yöpyjät olivat ne meidän perheen kaksi partiolaista, tilanne voisi olla hyvin toisenlainen juoksevaa vettä ja kunnan jätehuoltoa arvostavan perheenäidin silmin. Lämmityksestä en uskaltautunut etukäteen edes kysymään, mutta mökissä oli sitten onneksi ollut mieluumminkin kuuma kuin kylmä. Ja onhan se huikeeta, kun saa nukkua sisarusten ja isän yhdessä rakentamassa  ja maalaamassa kerrossängyssä! 

Sillä välin kaupungissa ei oltu uskoa tuuriamme, ensilumi ja eka Putous-jakso saman päivänä!  Lapset innostui tietenkin niin täysin, että liukurit oli etsittävä saman tien. Kolmonen juoksi pitkin pihaa toivottaen hyvää joulua kaikille vastaantulijoille, ihan vaan siitä ilosta ja onnesta, jota lumisade hänessä herätti.

Ja mikä onni, että pakkanen on jatkunut ja lumi pysynyt maassa. Tässähän on erinomaiset mahdollisuudet päästä laskettelurinteeseen, luistelemaan ja hiihtämäänkin. Välillähän sitä kyllä törmää ihmisiin, jotka ulkoilee säällä kuin säällä. Tiedättehän sen sloganin, että ulkona viihtyminen on vain pukeutumiskysymys? No, mä en ole näitä ihmisiä. Mä ulkoilen kesällä, kun paistaa ja talvella, kun on pakkasta. Ja mielellään paistaa myös niin että otsaa vihloo, se on tietty bonusta. Nyt olosuhteet on siis aika ihanteelliset! 

Lopuksi haluan jakaa neuvon, jonka sain veljeltäni, kun pyysin mielipidettä työhön liittyvässä asiassa: Älä syö keltaista lunta! 

Life loves you! 

Terveisin,

Anna

Korvensuun pizzaperjantai

Meillä on ollut tapana tehdä pizzaa, kun ystäviä tulee käymään. Pizzaa on tainnut olla liiankin usein, sillä lapset ovat jo alkaneet valittaa: "Aina pizzaa!", "Miksi te aina teette pizzaa?". Kaikki tämä tietenkin mahdollisimman tuskastuneella äänensävyllä. Tämä seuraava on kuitenkin mun oma lemppari. Sain ohjeen kaverilta, joka on jo vuosia vältellyt vehnää ja keksii aina uusia ruokaideoita. Se on gluteeniton ja hiivaton ja täytteenä on kasviksia ja lohta. Namskis!

Korvensuun gluteeniton ja hiivaton pizza

Pohja: 
5 dl vettä
5 dl riisi- ja/tai tattarijauhoja, myös soijajauhoja voi käyttää
1/2-1 dl öljyä
suolaa reilusti

Päälle:
Tomaattimurskaa tai tomaattikastiketta
graavilohta tai savulohta
vuohenjuustoa tai mozzarellaa
oliiveja
aurinkokuivattuja tomaatteja tai tuoretomaattia siivuina
juustoraastetta
oreganoa

Sekoita aineket keskenään kulhossa. Seos on hyvin juoksevaa, valuvaa. Kaada taikina pellille ja paista 225 C asteessa noin 20-30 minuuttia. Pohja on valmis kun se kutistuu reunoista ja saa hiukan väriä. Kovin tarkkaa tämä ei ole niin kuin ei mikään mun ruoanlaitto.

Pohjan paistuessa valmistele täyte. Itse jätän kaiken melko isoiksi paloiksi mutta toki kaiken voi yhtä hyvin pienistää aivan pieneksi. Levitä tomaattikastike ja täyte kuuman pohjan päälle ja paista vielä noin 10 minuuttia, riippuen uunin tehosta. Itse paistan kiertoilmauunissa grillivastuksilla 225-250 C asteessa alle 10 minuuttia.

Pizzan kanssa maistuu mainiosti salaatti ja lasillinen punaviiniä. Jälkiruoaksi muutama pehmeä taateli.

Nauttikaa viikonlopusta! All is well!

Anna